Heikki Ritvos heikki.ritvos.com Etusivu - Esittely - Päiväkirja - Saavutukset - Valokuvia - In English Kilpailukausi ohi   (10.10.2007) Kauden viimeisen kilpailun vuoro oli Höstregatassa Södertäljessä 29.-30.9.. Heikommin menneen ratakauden jälkeen oli tarkoitus yrittää vielä saada jonkinlainen onnistuminen kauden loppuun. 500m:llä kajakki kulkikin kohtuullisen hyvin. Välierässä kävin tiukan kamppailun A-finaalipaikasta, mutta jäin niukasti B-finaaliin. B-finaalissa sain sitten tehtyä todennäköisesti parhaan 500m suorituksen kolmeen vuoteen. Kovalla aloituksella kärkipaikka pysyi hallussa noin 300m asti ja pienestä hyytymisestä huolimatta melonta pysyi kasassa ja vauhti kohtuullisena maaliin asti. Pitkästä aikaa 500m-melonta tuntui siltä, mille sen pitäisi, vaikka kunto ei enää tässä vaiheessa kautta ja maratonin aiheuttaman rasituksen jälkeen ollutkaan parhaimmillaan. Höstregatan tulokset Kotimaan kilpailukausi päättyi jo 8.-9.9. Kangasalla käytyihin ratamelonnan SM-kisojen 2. osaan, jossa ohjelmassa olivat nelikkömatkat ja kaksikon 5 000m. Nelikkömiehistömme, jossa meloivat kanssani Pete, Ilkka ja Riku puolusti menestykseekkästi edellisen vuoden suomenmestaruuksia lauantain 200m ja 500m matkoilla. Kangasalan nelikkö, jossa meloivat MM-kisoissa kaksikolla kuudenneksi yltäneet Mika Hokajärvi ja Kalle Mikkonen jäi toiseksi yllättävänkin helposti. Lauantain päätösmatkan kaksikon 5 000m meloin tällä kertaa yhdessä Rikun kanssa. Tuloksena Ilkan ja Peten voittamassa kisassa oli SM-pronssia. Sunnuntaina kisat jatkuivat ensin nelikön 1 000m:llä. Kävimme kisassa tasaisen kamppailun voitosta, mutta tällä kertaa oli KaMe:n vuoro viedä mestaruus. Aikaisemmin olemme seurajoukkueena lähes aina alisuorittaneet juuri nelikön tonnilla, joten 2. sijasta huolimatta ehjästä suorituksesta jäi nyt hyvä mieli. Viimeisenä kilpailumatkana melottiin nelikön 5 000m. Olimme vahvasti kiinni mestaruudesta ja johdimme kisaa turvallisen tuntuisesti vielä reilu kilometri ennen maalia. Toiseksi viimeisessä kaarteessa neliköstämme petti peräsimen ohjausvaijeri ja jo varmalta näyttänyt voitto karkasi käsistä. Lähes ohjauskyvyttömästä kajakista huolimatta pystyimme ottamaan kisassa toisen sijan KaMe:n jälkeen. Tulokset Kangasalan Melojien kotisivuilta K4 200m ja K4 500m finaalit videolta Maratonmelonnan SM-kisoista kultaa ja hopeaa   (29.08.2007) Keskiviikko-kisassa reilusti parantuneen 10km ennätyksen antamat lupaukset hyvästä kunnosta eivät jääneet katteettomiksi SM-maratonilla. Kilpailuviikonloppuna vallinnut kova tuuli, noin 10m/s, ja sen nostama aallokko vaikuttivat ratkaisevasti kilpailujen kulkuun. Urheilijoiden taito meloa aallokossa nousi hyvinkin ratkaisevaksi tekijäksi. Keskiviikko-kisat (joita ei koskaan peruta tuulen takia) ovat pakottaneet lähtemään vesille sellaisiinkin olosuhteisiin, joihin en muuten olisi lähtenyt harjoittelemaan. Nyt nämä välillä vaikeatkin harjoituskilpailut maksoivat itsensä kerralla takaisin. Lauantain yksikkökisan aikana tuomarineuvosto joutui lyhentämään kilpailua kierroksella sen ollessa jo käynnissä, koska tuuli lähti nousemaan voimakkaasti entisestään. Kilpailumatka lyheni tällöin 19 kilometriin. Tommi Ritala meloi kisassa täysin omaa vauhtiaan ja pystyi mestaruuteen, vaikka kaatuikin kerran matkalla. Oma tavoitteeni oli taistella mitalista, mutta uskoin pystyväni siihen vain jos onnistuisin peesaamaan maratonin erikoismiehiä ja nousemaan loppukirissä ohi. Toinen kantopaikka toi mukanaan kaksi yllätystä: ensiksi kuulin, että kisaa oli lyhennetty kierroksella ja seuraava 6km kierros olisi viimeinen, sitten lähes heti kantopaikkaa seuranneen sivutuuliosuuden jälkeen huomasin olevani puolivahingossa irti pääryhmästä. Siinä vaiheessa ei auttanut muu kun laittaa kaikki peliin ja repiä sivuaallokossa eroa takanatulijoihin. Alkumatkan kyttäilyn jälkeen voimia oli vielä hyvin jäljellä ja vaikka vedin viimeisen kierroksen niin lujaa kun pystyin, tuli SM-hopea yllättävän helposti ja aivan kaikkea antamatta. Tämä helpotti paljon myös urakkaa seuraavan päivän kaksikkokisassa. Ilmeisesti olin nyt ensimmäinen suomalainen miesmeloja, joka on voittanut yksiköllä yleisensarjan SM-mitalin sekä 200 metrillä, että maratonilla. Sunnuntain kaksikkokilpailussa päätimme yrittää Tommin kanssa irtiottoa heti lähtösuoralla. Suhteellisen kokenemattomina maratoonareina ja vähän yhdessä harjoitelleina tiesimme häviämme kanto-osuuksilla muille kärkipareille. Taktiikkaa onnistui hyvin ja saimme jo ensimmäisen kierroksen aikana riittävästi eroa muihin, eikä kukaan päässyt kanto-osuudella tuntumaan. Pystyimme koko kisan ajan kasvattamaan etumatkaa muihin kilpailijoihin. Kova tuuli ja aallokko toivat haasteensa myös kaksikoille, mutta itse pystyimme kohtuullisen lähelle normaalisuoritusta. Viimeisen eli neljännen kierroksen aikana aallokko kasvoi reilusti ja myös meidän kaksikkoomme alkoi kertyä enemmän vettä. Pari kilometriä ennen maalia tiesimme muiden jääneen jo useita minuutteja ja vain kajakin uppoamisen voivan viedä meiltä mestaruuden. Niinpä uhrasimme noin puoli minuuttia ylimääräiseen tyhjennystaukoon Rajasaaren rannassa, ettei kajakki pääsisi uppoamaan loppusuoran kovassa myötä- ja vasta-aallokossa. Tulokset, kuvia ja uutisia kisasta löytyy maratonmelonta.netin kautta. Kunto nousussa   (15.08.2007) Melontakunto näyttää olevan hyvässä nousussa ennen ensi viikonloppuna Helsingissä melottavia maratonmelonnan SM-kilpailuita. Tänään meloin keskiviikkokisojen n. 10km-reitillä uudeksi omaksi ennätyksekseni 43.06. Aikaisempi ennätykseni oli niukasti alle 45 minuuttia, joten parannusta tuli kerralla lähes 2 minuuttia! Suorituksen arvoa lisää se, että peesasin kisassa vain ensimmäiset 2km, jonka jälkeen totesin muiden vauhdin liian hitaaksi. Maratonmelonnan SM-kisoissa kilpailen ensin lauantaina yksikössä ja sunnuntaina kaksikossa yhdessä Tommi Ritalan kanssa. Tommi on ollut tällä kaudella Suomen paras maratoonari, joten kisaan lähdetään tosissaan taistelemaan voitosta. Täydellisellä suorituksella saattaa myös yksikössä olla pieniä mahdollisuuksia kamppailla mitaleista kokeneempia maratoonareita vastaan. Retkimelontaa   (20.07.2007) Tällä viikolla olen tehnyt lajinvaihdon retkimelontaan. Eilen kävimme Riken kanssa seurallamme vuokratussa Skorvön saaressa Porkkalan edustalla. Reilusti yli 10m/s puhaltaneessa vastatuulessa menomatkaan (käyttämällämme reitillä noin 28km) kului noin 3,5 tuntia. Skorvössä pidimme parin tunnin tankkaustauon. Pääsin myös ensimmäistä kertaa näkemään Kotkanpesä-nimellä tunnetun ympäristorikoksen, josta seuran hallituksessa on kuluneen vuoden ajan aktiivisesti keskusteltu. Menomatkalla käyttämäni Artisan Millenium -merikajakki toimi hyvin kovassakin vasta-aallokossa, mutta paluumatka myötätuuleen ei ollut ongelmaton. Jo heti alkumatkan avoimemmalla osuudella kävi selväksi, että kajakin peräevä ei toiminut lainkaan. Vastatuuleen evän puuttumista ei ollut edes havainnut, mutta kajakin hallitseminen kovassa tuulessa toista metriä korkeissa aalloissa ilman evää oli äärimmäisen vaikeaa. Onneksi pääsimme nopeasti suojaisemmalle reitille, mutta silti kajakin suuntaa joutui jatkuvasti korjaamaan melalla. Käyttämällämme 28km reitillä (eri kuin tullessa) matkaan meni nyt tasan 3 tuntia. Niillä osuuksilla kuin tuuli ja aallot mahdollistivat keskittymisen eteenpäin melomiseen pyöri vauhti gps:n mukaan 10km/h:n paikkeilla. Seuraavan kerran kun lähden liikkeelle vastaavalla kalustolla muistan varmasti tarkistaa evän toimivuuden etukäteen. Myös Molokai-debyytti saa jäädä myöhemmäksi, koska surffaustaidoissa on selvästi vielä paljon parantamista. Keskiviikkona tuuli ja aallokko olivat vielä astetta pahempia, eikä mieleenikään olisi tullut lähteä vesille ratakajakilla. Keskiviikkokisoja ei koskaan peruta tuulen takia, joten osallistuin siihen seuran Rapier 20 -merikajakilla. Aikaa vajaan 10km reittiin kului 52.25, kun yleensä melon sen noin 45 minuuttiin. Rapier on normaalioloissa tämänmittaisella reitillä noin 2-3 minuuttia ratakajakkia hitaampi, mutta sillä pystyi metrisessä aallokossakin täysipainoiseen suoritukseen. Ratakajakki olisi varmasti ollut nyt hitaampi vaihtoehto, jos sillä olisi ylipäätänsä edes maalin asti selvinnyt. Viime viikonlopun ratamelonnan SM-kisat Tampereella menivät osaltani pahasti alakanttiin. Anaerobinen maitohapollinen aineenvaihdunta ei tuntunut lähtevän lainkaan käyntiin. Suorilla matkoilla ainoa kohtuullinen onnistuminen oli 200m alkuerässä, mutta finaaliin suoritustaso romahti pahasti ja jäin viidenneksi. Aerobinen kestävyys tuntui sen sijaan olevan hyvällä mallilla. Tästä kertoo 5. sija 5000 metrillä, jolla olin aikaisemmin sijoittunut SM-kisoissa parhaimmillani kymmenenneksi. Eroa kärkeen kyllä tuli, mutta sekin johtui osaltaan valitsemastani taktiikasta: alussa riskillä kärkitaisteluun ja sen jälkeen mahdollisimman hyvän sijoituksen varmistaminen. Ennätysmurskajaiset keskiviikkokisoissa   (11.07.2007) Tämän päiväisessä 4km:n keskiviikkokisassa laitettiin kärkituloksia uusiksi. Pete paransi omissa nimissään ollutta reittiennätystä lukemiin 16.48. Itse paransin toukokuussa melomaani omaa ennätystäni peräti 25 sekuntia ja sivusin edellistä reittiennätystä 16.53. Tällä kertaa tosin meloin muutamaa lyhyttä vetovuoroa lukuunottamatta koko matkan Peten peesillä, kun toukokuussa tulos syntyi ilman vetoapua. Joka tapauksessa aika yllätti, koska en ole koskaan pitänyt itseäni kovin hyvänä peesaajana ja meloin nyt hieman säästellen ensi viikonlopun SM-kisoja ajatellen. Johtui tulos sitten kehittyneistä peesitadoista tai kunnosta, lupaa se hyvää ainakin 1000m kisaa ajatellen. Keskiviikkokisat käyntiin   (31.05.2007) Seurani Merimelojien jokaviikkoiset keskiviikkokilpailut käynnistyivät tämän kesän osalta eilen. Kisassa melotaan vuoroviikoin noin 4km ja 10km matkat syyskuuhun asti, jolloin eniten pisteitä kerännyt meloja palkitaan. Kilpailusarja sai osaltani hyvän alun, kun jo heti ensimmäisessä kisassa pystyin parantamaan omaa ennätystäni 4km:n matkalla 14 sekuntia. Onnistunut suoritus tuntui hyvällä sen jälkeen kun edellisenä launtaina Tampereella melotussa kotimaan ratakauden avauksessa epäonnistuin lähes täysin. Vielä 200m:llä pystyin heikolla suorituksella sijoittumaan toiseksi, mutta 500m:llä melonta oli hukassa alusta lähtien. Kuvaavaa on se, että eilisen 4km-kisan ensimmäisen 500m:n väliaika (2.01) oli parempi kuin tulokseni Tampereella. Lohja maraton   (18.05.2007) Kilpailukausi sai eilen jatkoa Lohjan maratonilla (19,1km). Huippusuoritukseen en vieläkään pystynyt, mutta kisasta tuli ihan hyvä kovempi peruskestävyysharjoitus. Kovemmalla teholla meloessa kilpailun alkuvaiheessa tuntui todella vaikealle, mutta onneksi vauhti sitten asettui ja pk-tehoinen melonta maistui jo ihan hyvälle. Loppukirissä voimat eivät riittäneet Jussi Vallinia vastaan, mutta tuloksena oli kuitenkin kolmas sija Jussin ja ylivoimaista vauhtia pitäneen Ritalan Tommin jälkeen. Maratonmelonta.netin uutinen kisasta Rocksjö-regatta   (18.05.2007) Viime viikonloppuna avasin kilpailukauden Rocksjö-regatassa Jönköpingissä. Viimeiset viikot ennen kisaa olivat harjoituksellisesti erittäin heikkoja, eivätkä odotukset kisan suhteen olleet korkealla. Osoittautui että olin sittenkin saanut Portugalista salmonellan vaikkakin ns. oireettomana. Tauti ilmeisesti tuhosi vastustuskyvyn ja lähes koko huhtikuu meni puolikuntoisena, ilman että pystyin tekemään yhtään tehollista melontaharjoitusta. Omat suoritukset Rocksjö-regatassa olivat näistä lähtökohdista positiivinen yllätys. Vaikka K1 500m välierän aika 1.50,68 ei anna erityistä syytä tyytyväisyyteen oli kilpailusuoritus ehjä ja A-finaalikin jäi vain noin kolmen sekunnin päähän. Kauden avauksena tämäkin oli paras sitten vuoden 2004 ja kertoo siitä, että kunto on varmasti ollut korkealla ennen sairasteluja. 500m tulokset Kotona   (09.04.2007) Tämän vuoden leireilyt ulkomailla ovat nyt ainakin pääosaltaan ohi. Helsingissäkin pääsee hyvin melomaan, eikä Portugalia ole jäänyt kaipaamaan. Parin viikon leirin aikana neljä kuudesta mukana olleesta suomalaismelojasta sai ruokamyrkytyksen. Minulla kävi tuuri ja vältyin sairastumiselta, mutta en silti pystynyt Portugalin olosuhteissa yhtä laadukkaaseen harjoitteluun kun aiemmin Espanjassa. Hyviä yksittäisiä harjoituksia mahtui kyllä joukkoon ja kajakki tuntuu liikkuvan paremmin kuin koskaan aiemmin tähän aikaan vuodesta. Tästä on hyvä jatkaa harjoittelua nyt Suomessa. Ensimmäistä kertaa tammikuun puolenvälin ja reilun tuhannen kilometrin jälkeen joutuu meloessa tosin taas käyttämään aukkopeitettä. Se on kuitenkin pieni hinta siitä, että alle on taas saanut oman kajakin. Portugal   (21.03.2007) Olen nyt kolmatta päivää leirillä Nelon harjoituskeskuksessa Portugalissa. Paikka sijaitsee noin 70km Portosta sisämaahan keskellä ei mitään - esimerkiksi lähimpään kauppaan on matkaa 8km. Leirillä on mukana miesten maajoukkue lukuunottamatta Sevillassa naisten kanssa leireilevää Kallea ja Suomessa harjoittelevaa Tommia. Pitkästä aikaa onkin taas mukavaa harjoitella isommassa ryhmässä ja myös kaksikkoja on tarkoitus päästä kokeilemaan. Ennen tänne tuloamme treenasin 10 päivää Los Barriosissa Ilkan kanssa. Sunnuntain ja maanantain aikana matkustimme sitten 21 tuntia bussilla ja taksilla Välimeren lämmöstä huomattavasti kylmempään Pohjois-Portugaliin. Eilen aamulla lähtiessämme melomaan oli lämpötila vain 5 astetta. Tämän päivän aamutreenin saimme sentään vetää noin 10 asteessa. Kova tuuli piti kuitenkin huolen siitä, ettei liian kuuma päässyt tulemaan. Tuuli saa myös joihinkin kohtiin jokea aikaan seisovan aaltoliikkeen, jossa melominen on todella epämiellyttävää. Vaikka jo Los Barriosissa sää oli vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen huono lämpotilan ollessa vain parikymmentä astetta ja tuulen kovaa, oli siellä treenaaminen aivan eri asia. Muista puutteista huolimatta on pakko sanoa, että maisemat ovat täällä upeat ja palvelu pelaa erinomaisesti. Vajaa viikko jäljellä   (10.02.2007) Kuukauden mittainen leiri on nyt kääntymässä loppusuoralle ja treenipäiviä on jäljelle enää 5. Täksi viikoksi sain seuraa veteraanimeloja Leo Kaukiaisesta, joka päätti vähäksi aikaa paeta Suomen kylmyyttä ja tulla tänne harjoittelemaan. Lexa on moninkertainen suomenmestari neliköllä ja kaksikolla 70- ja 80-luvuilta ja kerännyt sittemmin mitaleita veteraanien MM-tasolla. Ilkka saapuu tänne ensi maanantaina ja itse lähden kotiin perjantaina, joten ehdimme olla paikalla samanaikaisesti 3 päivää. Alustavissa kaavailuissa olen kotona Suomessa noin 3 viikkoa ennen kuin palaan Los Barriosiin vähäksi aikaa ennen maajoukkueen yhteisleiriä Portugalissa. Myrsky   (28.01.2007) Tänään jouduin ensimmäistä kertaa koskaan jättämään treenin väliin Palmones-joella kelin takia. Normaalisti suojaisella joella aallot nousivat nyt noin metrin korkuisiksi ja kun tähän vielä lisätään huomattavasti voimistunut virtaus ja varmasti vähintään 30m/s puhaltanut tuuli, ei kukaan järkevä ihminen olisi ratakajakilla vesille lähtenyt. Lopullisesti päätöksen vahvisti poijussa olleen moottoriveneen uppoaminen silmieni edessä. Kylmää ja sateista   (27.01.2007) Tänä aamuna herättessäni mittari näytti ulkolämpotilaksi +3,9C ja sisälämpötilaksi +15C. Myös eilen oli viileä päivä ja olin jo silloin käyttänyt harvoja mukanani olevia lämpimämpiä melontavaatteita. Yöksi jätin vaatteet ulos kuivumaan ja silloin tietysti satoi. Aamupäivä menikin sitten vaatteita puhaltimella kuivatellessa ja lämpötilan nousua odotellessa. Aukkopeitettä en ole tänne mukanani kuljettanut, koska sitä ei kuitenkaan tarvitse kuin korkeintaan kerran parissa vuodessa. Nyt sellainen päivä olisi ollut. Kello yhdeltä oli lämpötila jo noussut inhimilliseen kymmeneen asteeseen ja vaatteet kuivuneet tarpeeksi, jotta pääsin aloittamaan aamutreenin. Treenin jälkeen oli sitten taas kiire kuivattelemaan vaatteita, koska pimeän tulon takia iltatreenin piti lähteä jo 2,5 tunnin kuluttua. Hyvääkin tuuria oli tänään mukana, nimittäin käydessäni syömässä ja ostoksilla 10 minuutin kävelymatkan päässä ei satanut lainkaan. Pian palattuani kämpille alkoikin sitten kunnon ukkosmyrsky. Viime päivien huonoista keleistä huolimatta tärkein eli harjoittelu sujuu silti hyvin. Kanootti kulkee kelvollista vauhtia ja treenata jaksaa hyvin. Tällä viikolla 200km haamuraja viikon melontamäärässä on hyvää vauhtia menossa rikki. Toivoa kuitenkin sopii, että lämpötila lähtisi pian nousuun, sillä kohta palautuminen alkaa väistämättä kärsimään. Los Barrios   (19.01.2007) Olen nyt ollut pari päivää leirillä Los Barriosissa Espanjassa. Suomeen tulen takaisin 16.2., eli leirille kertyy pituutta kuukauden verran. Olosuhteet melontaan ovat aika paljon paremmat kuin mitä kotona lähtiessäni. Lämpötila on ollut 15 asteen paikkeilla, eikä tuulikaan juuri ole haitannut. Kaksi vuotta sitten täälläkin oli tammikuussa yhden viikon ajan vain muutama +-aste. Toivottavasti sama ei toistu. Tämänkertaisessa vuokakämpässä ei ole pihaa, jolla kajakkia voisi säilyttää. Ongelma ratkesi ottamalla kajakki sisälle asuntoon, jossa se nyt on keskellä olohuonetta. Matkaa joelle on noin 100m, mutta vuoroveden ollessa alimmillaan ei lähimmästä laiturista pääse vesille, vaan kajakki pitää kantaa noin 500m päässä olevalle hiekkarannalle. Muuten asunto tuntuu paikallisella mittapuulla poikkeuksellisen siistiltä ja hyväkuntoiselta. Ainakaan vielä eivät huonekalut ole hajonneet alle, eivätkä viemärit tukkiutuneet - nämä ovat olleet hyvin tyypillisiä tilanteita aiemmilla leireillä. 2000m testi ergolla   (20.12.2006) Meri on ollut viimeiset pari päivää suurimmaksi osaksi jäässä, joten tänään jouduin harjoittelussa turvautumaan pitkästä aikaa ergometriin. Olen suunnitellut tekeväni talvikaudella säännöllisesti 2000m kontrolliharjoituksen ergolla ja tänään oli sopiva tilaisuus ensimmäiseen testiin, joka tuotti ajan 8.47,9. Tänä talvena olen uudenvuoden ensimmäistä kertaa kotona sitten vuosituhannen vaihteen. Viisi kertaa vuosi on vaihtunut Espanjassa ja kertaalleen armeijassa. Näillä näkymin olen lähdössä Espanjaan vasta tammikuun puolivälin paikkeilla, koska lämmin syksy on mahdollistanut hyvin melonnan Suomessakin. Höstregatta   (20.09.2006) Vaikka olin edelleen hieman puolikuntoinen ja pystynyt melomaan yksikköä viimeisen neljän viikon aikana yhteensä vain kolme kertaa, päätin siitä huolimatta lähteä Höstregattaan Södertäljeen. Höstregatta on Ruotsissa perinteinen kauden päätöskilpailu, jossa taso on yleensä korkea. Tänäkin vuonna mukana oli Ruotsin huippujen lisäksi myös Norjan maajoukkuemelojia. Sairastelun ja lähes olemattoman harjoittelun jäljiltä oli selvää, että huipputuloksiin ei ollut mahdollisuuksia, mutta melonta tuntui kuitenkin yllätävän hyvälle. Tonnilla sijoituin 22:ksi ja 500 metrillä 20:ksi. Suoritukset olivat todella ehjiä ja vain vauhdissa oli parantamisen varaan. Vastatuuleen ajat olivat 4.15 ja 1.55, mutta todennäköisesti ne olisivat olleet lähellä kauden parhaita jos tuuli olisi ollut suotuisampi. Olisikin ollut hauska nähdä mihin olisi pystynyt, jos kisoihin olisi voinut valmistautua terveenä. Kunto on tuntunut hyvälle koko kesän ajan, mutta 500 ja 1000 metrin kilpailuissa en ollut saanut aivan parasta irti. Nyt kun vihdoin sai tehtyä onnistuneita suorituksia, niin tuloksia söi neljän viikon harjoitustauko. 2 suomenmestaruutta neliköllä   (20.09.2006) Nelikkömatkojen SM-mitaleista kilpailtiin Lahdessa 9.-10.9.. Olin itse sairastunut pian MM-kisojen jälkeen flunssaan ja poskiontelontulehdukseen, jotka pakottivat jättämään väliin mm. SM-maratonin. Nelikkökisoihin mennessä toivuin onneksi juuri ja juuri melontakuntoon, mutta harjoittelu jäi kahteen noin 15 minuutin treeniin edellisinä päivinä. Launtaina melotuilla 200 ja 500 metrin matkoilla voitimme suomenmestaruudet yllättävänkin helposti. Olin itse ollut mukana hakemassa näitten matkojen mestaruuksia vuodesta 2000 lähtien ja vaikka nelikkömme on aina ollut yksi ennakkosuosikeista ovat pikamatkojen mestaruudet karttaneet meitä - ainoat mestaruudet 2000-luvulla ovat tulleet 5000 metrillä Sunnuntaina 1000 ja 5000 metrillä emme enää pystyneet vastamaan KaMe:n vauhtiin, mutta niiltäkin tuloksena oli hopeamitalit. Ratamelonta.netin uutinen Merimelojien tiedote MM-kisat   (29.08.2006) MM-kisat melottiin Szegedissä Unkarissa 17.-20.8.. Unkarissa melonta on yksi suosituimmista urheilulajeista ja varsinkin finaalipäivinä ranta olla mustanaan ihmisiä. Virallisia katsojalukuja en tiedä, mutta useammassa lähteessä väitettiin sunnuntaina katsojia olleen paikalla jopa yli 30 000. Tunnelmaa oli korkealla ja suomalaisittain sitä nosti myös Anne Rikalan ja Jenni Honkasen sijoittuminen kolmansiksi kaksikon 200 metrillä. Mitali oli ensimmäinen suomalaisten MM-kisoista voittama vuoden 1993 Mikko Kolehmaisen K1 500m maailmanmestaruuden jälkeen. Valitettavasti itselleni ei kisoista jäänyt juuri mitään käteen. Viime vuoden tapaan meloin K2 200m Ilkan kanssa. Emme saaneet kaksikkoa kulkemaan siististi ja yhtenäisesti niin alku- kuin välierässäkään, eikä finaaleihin ollut asiaa. Todennäköisesti asiaan vaikutti osittain se, että Ilkka meloi myös nelikön 500m, eikä siirtyminen nelikön ja kaksikon välillä ole koskaan teknisesti helppo. Nelikkö kulki kuitenkin erinomaisesti eikä jäänyt 500 metrillä A-finaalista kuin noin 1/10 sekunnin. Oma suorituskyky tuntui olleen vahvassa nousussa EM-kisoista lähtien, mutta kaksikossa tekninen puoli on huomattavasti herkempi ja ratkaisee usein lopputuloksen SM-kisat Kangasalla 14.-16.7.   (29.08.2006) SM-kisat menivät omalta osaltani kohtuullisen mukavasti. Olosuhteet Kangasalla olivat kovan tuulen ja aallokon takia heikot, kuten oli jo etukäteen pelättävissä. 200 metrillä pystyin kolmen peräkkäisen SM-pronssin jälkeen nousemaan hopealle. Tuntui, että Latvamäkikin olisi ollut voitettavissa, mutta vaikeissa olosuhteissa pystyin vain keskinkertaiseen suoritukseen. Joka tapauksessa ensimmäinen yksikkömatkojen SM-hopea maistuu hyvälle. 500 ja 1000 metrillä pystyin pitkästä aikaa kunnon suorituksiin ja sijoituin kummallakin matkalla 7:ksi. Varsinkin 500m välierässä kilpailu oli koko ajan halinnassa ja ensimmäinen 1.50 alitus vuoden 2004 jälkeen tuli erittäin helposti. Valitettavasti finaaliveto ei ollut aivan yhtä onnistunut. Tonnilla melonta tuntui vaikealta jä jähmeältä, mutta pystyin siinäkin itselleni kohtuullisen hyvään aikaan 3.52. Kaksikon 200 metrillä meloin Ilkan kanssa toiseksi Ruoveden parin Latvamäki - Palmroth jälkeen. Kaatuminen oli meillä äärimmäisen lähellä, joten jo maaliin pääsy tuntui voitolta. Olosuhteiden vaikeutta kuvaa se, että kolmas ennakkosuosikki, Kangasalan pari Mika Hokajärvi - Kalle Mikkonen kaatui kisassa. 500m kaksikon meloin yhdessä seuraamme täksi kaudeksi siirtyneen Pete Pitkäsen kanssa. Pystyin siinä mielestäni kisojen parhaaseen suoritukseeni ja sain itseni vedettyä itseni niin maitohapoille, että laiturille noustessa eivät jalat tahtoneet kantaa. MM-kisoihin matkalle lähtevät Hokajärvi ja Mikkonen olivat kyllä pari sekuntia nopeampia, mutta pystyimme ottamaan hopean ennen Latvamäkeä ja Palmrothia. Yksikön 200m EM-kisoissa   (29.08.2006) EM-kisat Tsekin Racicessa 6.-9..7. menivät osaltani kohtuullisen hyvin, mutta parempaankin olisi pitänyt pystyä. Meloin K-1 200 metrin B-finaalissa 8:ksi, eli kokonaistuloksissa sijalle 17. Kisojen taso oli tällä kertaa niin kova, että hyvän ja erinomaisen suorituksen ero näkyi sijoituksissa paljon. Kisojen selvästi paras melonta osui itselläni välierään. Sain siinä hyvän startin ja pystyin taistelemaan A-finaalipaikasta noin 150 metriin asti. Viimeisillä kymmenillä metreille hyydyin pahasti ja A-finaalipaikka jäi lopulta 0,612 sekunnin päähän. B-finaalissa en päässyt aivan yhtä hyvin liikkeelle kuin välierässä, mutta jaksoin pitää vauhdin paremmin yllä maaliin asti. Vaikka aika oli hyvä (37,122) riitti se tasaisessa kisassa vasta kahdeksanteen sijaan, eli kokonaistuloksissa olin 17. Kilpailu oli todennäköisesti yksi kovatasoisimmista mitä maailmassa on koskaan 200 metrillä melottu. Saksan Ronald Rauhen voittoaika (34,516) on paras, mitä arvokisoissa on koskaan melottu (myötätuulta oli hieman enemmän kuin B-finaalissa). Harvinaista on myös se, että noin 37 sekunnin ajoilla jäädään B-finaaliin loppupäähän. Tasosta kertoo jotain myös se, että toukokuussa Puolassa maailmancupin voittanut Venäjän Denis Titov jäi nyt B-finaalin kolmanneksi (kok.sij. 12.). Tällä kertaa omat suoritukset olivat siis hyviä, mutta eivät täydellisiä. Jotta olisin ollut täysin tyytyväinen, olisi pitänyt pystyä noin puoli sekuntia kovempiin tuloksiin. Silloin olisi myös A-finaalipaikka ollut lähellä. Sinällään kisavedot olivat kyllä onnistuneita ja ehdottomasti kauden parhaita, enkä tiedä mitä olisin itse kisojen aikana pystynyt tekemään yhtään paremmin. Parannettavaa löytyykin lähinnä alkukauden harjoittelusta. Tällä kertaa kunto riitti tähän. Lohja-maraton   (28.05.2006) Seuraavaan tärkeään ratakilpailuun on nyt muutama viikko aikaa, joten osallistuin eilen 18,7km maratonille Lohjalla. Tunaroin itseni jo pian lähdön jälkeen pois kuuden melojan kärkiryhmästä ja peräaallokossa jäin heti selvästi. Kisan aikana pystyin ottamaan kiinni kolme myöhemmin ryhmästä tippunutta melojaa ja nousemaan lopulta neljänneksi. Lauri, Jari ja Tommi meloivat kuitenkin todella kovaa ja mahdollisuudet parempaan sijoitukseen olisivat olleet heikot vaikka olisinkin pystynyt roikkumaan peesillä. Belgia, Pozan & Kaukajärvi   (21.05.2006) Huhtikuun puolivalissa lähdin Ilkan kanssa leiri- ja kilpailumatkalle Keski-Eurooppaan. Aluksi olimme reilut 3 viikkoa leirillä Hazewinkel-järvellä Belgiassa yhdessä muutaman muun maajoukkuemelojan kanssa. Kauden ensimmäinen maailmancup-kilpailu järjestettiin 12.-14.5. Poznanissa Puolassa. Jouduin kisaan huonoista lähtökohdista, koska sain matkalla Belgiasta Puolaan ruokamyrkytyksen ja kuume käväisi keskiviikkona yli 39 asteessa. Vaikka perjantaina tunsin itseni jo terveeksi, oli tauti vienyt siinä määrin voimia, ettei K-2 500m alkuerässä ollut mahdollisuuksia kunnon suoritukseen ja kisat olivat 500m osalta ohi. Lauantaina ja sunnuntaina melotuissa K-1 200m lähdöissä melonta tuntui jo kohtuulliselta, mutta ei lähellekään yhtä hyvälle kuin vielä viikkoa aiemmin Belgiassa. Lopputuloksissa sijoituin 16:ksi (B-finaalin 7.). Puolan kisan jälkeen lähdimme palaamaan Suomea kohti. Kotiintulo viivästyi auton hajottua matkalla ja pääsimme perille vasta torstain ja perjantain välisenä yönä. Ehdin jo perjantaina tehdä päätöksen jäädä pois seuraavan päivän Kaukajärven ympärimelonnoista, mutta muutin mieleni herätessäni lauantaiaamuna. Tampereelle lähtö osoittautui hyväksi ratkaisuksi, koska pystyin voittamaan K-1 200m kilpailun. Tehtävää helpotti kuitenkin huomattavasti se, että Kimmo Latvamäki oli jäänyt pois 200 metriltä keskittyäkseen 500 metrille, joka toimi katsastuksena ensiviikkoiseen Duisburgin mc-kilpailuun. Omiin suunnitelmiini Duisburgin kilpailu ei kuulunut. Matkasta väsyneenä ja vain kerran Puolan kisan jälkeen kajakissa istuneena melonta oli vaikeaa, enkä jaksanut enää 500m ja 6000m kilpailuja. Seuraava tärkeä kilpailu on vasta 17.-18.6. käytävät EM-karsinnat, joten pystyn nyt rauhassa keskittymään harjoitteluun muutaman viikon ajan. 10km ergometrillä   (25.02.2006) Vuoden ensimmäinen kilpailunomainen suoritus on nyt takana. Kanoottiliiton maratonjaos on tänä talvena pitänyt yllä ranking-listaa, jolle melojat voivat ilmoittaa ergolla tekemänsä 10km tulokset. Tänään päätin sitten kokeilla mihin pystyn tuon 10km ergolla vetämään ja tein ajan 47.36,3. Tulokseen on pakko olla tyytyväinen, koska olen yleensä ollut ergolla selvästi hitaampi kuin vesillä, enkä ole tänäkään talvena harjoitellut ergolla kuin muutaman kerran. Rohkeammalla vauhdinjaolla aika olisi voinut olla parempikin, koska lopussa oli voimia vielä niin hyvin jäljellä, että pystyin vetämään viimeisen 1000m selvästi alle 4.30:n. Tänä talvena ergoon tuskin tarvitsee enää koskea, koska lähden ensi torstaina (2.3.) kuukaudeksi Espanjaan. Huhti-toukukuussa on tarkoitus leireillä vielä Keski-Euroopassa, todennäköisimmin Belgiassa. 10km Ergo ranking-lista Ensimmäinen leiri onnistuneesti takana   (23.01.2006) Olen nyt takaisin kotona talven ensimmäiseltä 3 viikon leiriltä Espanjassa. Harjoittelun osalta leiri täytti täydellisesti kaikki etukäteen asetetut tavoitteet. Viimeksi pystyin yhtä ehjään leirijaksoon keväällä 2002. Nyt on hyvä jatkaa harjoittelua hiihtämällä ja ergolla muutaman viikon ajan kunnes palaan Espanjaan helmi-maaliskuun vaihteessa. Vanhempia uutisia Yhteistyössä © 2006 H.Ritvos